LIBERAALIT OPISKELIJAT LSK

 

POLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2012–2014 - ota yhteyttä: andrea(a)liberal.fi tai matias(a)liberal.fi

--------------------------------------------------------------------------------------

ARKIIVI:

POLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2009–2011

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 
KORKEAKOULUT 
MAKSUTON KOULUTUS 
KORKEAKOULUJEN RAHOITUS 
VALINTA JA VALINTAMÄÄRÄT 
KORKEAKOULUTUKSEN ALUEELLISTAMISEN POISTAMINEN 
ELINIKÄINEN OPPIMINEN 
Kokemukseen perustuva oppiminen 
KAKSIKIELISYYS 
KANSAINVÄLISTYMINEN 
LAATU JA LAADUNVARMISTUS 
TIEDEKORKEAKOULUT 
KOULUTUS JA TUTKIMUS 
YLIOPPILASKUNTA JA OPISKELIJAN VAIKUTUSVALTA 
AMMATTIKORKEAKOULUT 
RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN 
KOULUTUS JA TUTKIMUS 
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 
OPISKELIJAKUNTA JA OPISKELIJOIDEN VAIKUTUSVALTA 
SOSIAALIPOLITIIKKA 
OPINTOTUKI 
TERVEYDENHUOLTO 
LIIKUNTA JA HYVINVOINTI 
ESTEETTÖMYYS 
Toimiva joukkoliikenne 
OPISKELIJAT YHTEISKUNTA-AKTIIVEINA 




JOHDANTO

Liberaalit Opiskelijat LSK on korkeakoulupoliittinen järjestö, jonka tavoitteena on toimia kokoavana voimana kaikille liberaaleja arvoja kannattaville opiskelijoille Suomessa. LSK on aktiivinen ja uutta luova yhteiskuntavaikuttaja, jonka tehtävänä on herättää keskustelua ja toimia suunnannäyttäjänä korkeakoulupolitiikassa. LSK toimii valtakunnallisesti korkeakoulukentällä sekä ylioppilas- että opiskelijakunnissa. LSK on läheisesti sidoksissa Rkp-nuoriin (SU) ja Ruotsalaiseen kansanpuolueeseen (rkp), ja se toimii näiden korkeakoulupoliittisena edunvalvojana.

Liberalismi on LSK:n toiminnan perusta. Teemme työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen, jossa yksilön vapaus on keskiössä. Yhteiskunnan pitää olla olemassa yksilöä varten, ei toisinpäin. Yksilöllä pitää olla oikeus tehdä vapaasti omat valintansa, kunhan ei loukkaa niillä toisten vapautta. Jokainen ihminen on yhtäläisen ja loukkaamattoman arvokas, ja jokaisella on oikeus elämään, vapauteen ja omaan onneensa pyrkimiseen. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla yksilöillä tulee olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta tai vammaisuudesta tai muuhun henkilöön perustuvasta syystä riippumatta. LSK vastustaa syrjintää sen kaikissa muodoissa ja puhuu erilaisuuden kunnioittamisen ja arvostamisen puolesta.

Suomen kaksikielisyys on LSK:n toiminnan toinen kivijalka. Mahdollisuus oman äidinkielen, ruotsin tai suomen, käyttöön ei saa olla ainoastaan pykälä perustuslaissa, vaan sen pitää olla läsnä myös jokapäiväisessä elämässä.

Liberaalissa yhteiskunnassa jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua. Avoin ja korkealaatuinen koulutusjärjestelmä on tasa-arvoisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin luomisen perusta. Koulutuksen pitää olla sopeutettu yksittäisen yksilön tarpeisiin.

KORKEAKOULUT

Hyvin koulutettu väestö on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestyksen perusta. Siksi on tärkeää säilyttää korkeakoulujemme edustama laaja tietokenttä ja myös tulevaisuudessa säilyttää jako tiede- ja ammattikorkeakouluihin. Näin voidaan taata koulutusten laajuus sekä varmistaa niiden laatu ja kilpailukyky.

Tiedekorkeakoulujen tehtävään kuuluu ylemmän tutkimuksen harjoittaminen ja opetus, ammattikorkeakoulujen tehtävänä puolestaan on tarjota ammatillisesti suuntautunutta asiantuntijakoulutusta.

Korkeakoulujen synergiaetuja pitää hyödyntää. Tiedekorkeakouluissa maisterinopintojen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suoritusmahdollisuuksia pitää kehittää ja eri korkeakoulujen päällekkäisyydet poistaa.

Korkeakoulujemme aloituspaikat pitää sopeuttaa yhteiskunnan tarpeisiin työttömyyden vähentämiseksi sekä osaavan ja hyvinvoivan työvoiman takaamiseksi. Laatu ennen määrää!

Liberaalit Opiskelijat LSK uskoo kilpailukykyiseen ja korkealaatuiseen suomalaiseen korkeakoulutukseen ja työskentelee sen eteen.
Maksuton koulutus
Hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on maksuton koulutus kaikilla koulutusasteilla. Suomalaisen hyvinvoinnin jatkuvuuden takaamiseksi tarvitaan korkealaatuinen koulutuslaitos, joka tarjoaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Maksullinen koulutus johtaa vääjäämättä epätasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia. Opintosetelit ja apurahaohjelmat eivät luo samanlaisia edellytyksiä tasa-arvoiselle yhteiskunnalle kuin maksuton koulutus. Laatu ei kohene koulutusta hinnoittelemalla. Lukukausimaksujen vaikutus yliopistojen rahoitukseen on mitätön eikä tuo korkeakouluille niiden tarvitsemia lisäresursseja.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleille opiskelijoille suunnatun lukukausimaksukokeilun pitää jäädä kokeiluasteelle. Kansainväliset opiskelijat valitsevat Suomen opintomaakseen lähinnä maksuttoman koulutuksen vuoksi. Lukukausimaksujen käyttöönotto kansainvälisille opiskelijoille johtaisi luultavasti Suomessa olevien kansainvälisten opiskelijoiden määrän huomattavaan laskuun. Ei ole myöskään tasa-arvoista, että jotkut opiskelijat joutuvat maksamaan koulutuksesta, joka on toisille maksuton. Meillä ei ole varaa menettää kansainvälisten opiskelijoiden tarjoamia tiedollisia mahdollisuuksia ja kulttuurista moninaisuutta. Integroidaan laskuttamisen sijasta!

Tilauskoulutus ei saa vaarantaa korkeakoulujen peruskoulutusta. Tilauskoulutusta varten tarjottavien koulutuskokonaisuuksien pitää olla maksutta avoimia korkeakoulun varsinaisille opiskelijoille. Korkeakoulujen tilauskoulutuksesta saamat lisäresurssit pitää käyttää korkeakoulujen perusopetuksen rahoittamiseen.
Korkeakoulujen rahoitus
Valtion tehtävänä on taata, että Suomessa on toimiva korkeakoulujärjestelmä. Korkeakoulujen perusrahoitusta tulee kasvattaa ja kasvun pitää olla yhtäläinen eri yksiköille. Ulkoinen rahoitus on hyvä täydennys, mutta se ei saa muodostaa korkeakoulujen rahoituksen perustaa. Ulkoisen rahoituksen hankkiminen ei saa myöskään olla edellytys valtion lisärahoituksen saamiselle. Ulkoinen rahoitus ei saa vaarantaa tutkimuksen riippumattomuutta.

Tulosohjaus ei saa olla ainoa perustelu tiedekorkeakoulujen rahoitusmallille, myös laatunäkökulmat pitää huomioida.
Valinta ja valintamäärät
Korkeakoulujen valinnoissa pitää pääsykokeiden avulla ensisijaisesti mitata hakijan lahjoja ja motivaatiota. Kaikkia hakijoita tulee kohdella tasavertaisesti. Tästä syystä esimerkiksi tuoreiden ylioppilaiden ei tule päästä etusijalle tai saada lisäpisteitä opiskelijavalinnassa.

Korkeakoulujen pitää opiskelijarekrytoinnissaan hyödyntää sukupuolisensitiivistä markkinointia ja mahdollistaa siten se, että kaikki koulutus pysyy hakijalle helposti lähestyttävänä, sukupuoleen katsomatta.

Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja pitää tarkistaa alakohtaisina kokonaisuuksina. Paikkojen pitää perustua työelämän tarpeisiin niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla.

Niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin opiskelijoiden valintaprosessin on oltava läpinäkyvä ja oikeudenmukainen, samoin kuin siihen liittyvän aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen.

Sukupuoli, ikä, alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus tai muu henkilöön perustuva syy ei saa olla este korkeakoulutukseen hakeutumiselle.
Korkeakoulutuksen alueellistamisen poistaminen
Korkeakoululaitoksemme tarkoitus on korkealaatuisen koulutuksen ja tutkimuksen tarjoaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan vahvoja ja elinkelpoisia korkeakouluyksikköjä. Nykytilassa korkeakoululaitoksemme on liian pirstoutunut, koska yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on koulutustoimintaa yli 70 paikkakunnalla. Syy tähän on lähinnä harkitsematon aluepolitiikka, jonka vuoksi yksittäisiä koulutuksen sivupisteitä on perustettu suurempien opiskelupaikkakuntien ulkopuolelle alueiden muun toiminnan tukemiseksi. Menestyksekäs koulutus vaatii kuitenkin suurempia korkeakouluyksiköitä, joille on ominaista eri aineiden keskinäinen yhteistoiminta, ajatusten vaihto ja tuki. Yhden tai kahden aineen sivupisteillä ei ole samanlaisia edellytyksiä saavuttaa laadukkaita tuloksia.

Korkeakoulujen etäyksiköiden ylläpitäminen uhkaa opiskelijoiden välistä yhdenvertaisuutta. Etäyksiköillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille terveydenhuoltoa, kirjastoa tai muita tukipalveluita. Myös ylioppilas- ja opiskelijakuntien mahdollisuudet tarjota jäsenilleen palveluja hankaloituvat, kun toimintaa harjoitetaan useammalla paikkakunnalla.

Suomalaisen korkeakoulutuksen tason nostamiseksi ja tasa-arvon takaamiseksi tarvitaan rohkeita päätöksiä. Ne korkeakouluyksiköt, jotka eivät ole elinvoimaisia, pitää lakkauttaa tai siirtää isompiin yksiköihin. Korkeakoulut ovat olemassa koulutusta, ei maakuntia, varten!
Elinikäinen oppiminen
Korkeakoulut ja opiskelijoiden tukipalvelut pitää sopeuttaa eri tarpeisiin ja saada joustavammiksi ja avoimemmiksi, jotta ne voivat kohdata eri taustoista ja elämänvaiheista tulevat opiskelijat. Elinikäisen oppimisen pitää olla mahdollisuus sellaisille opiskelijoille, joiden on ollut mahdoton kulkea tavanomaista opintotietä. Korkeakoulut ovat kaikenikäisiä opiskelijoita varten. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opiskelijan ikä ei saa rajoittaa eri opiskelijoiden tukipalveluja ja opintoetuuksia. Elinikäisen oppimisen opiskelijoilla pitää olla tasavertainen oikeus edustukseen kuten muillakin opiskelijoilla. Elinikäisen oppimisen opiskelijoilta ei saa periä kohtuuttomia maksuja.

Kokemukseen perustuva oppiminen

Elinikäisen oppimisen tärkeä osa on aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen . Tämä on maassamme tärkeä osa korkeakoululaitoksen uudistamista. Reaaliosaamisen osoittaminen voi helpottaa ja nopeuttaa opiskelijan opintopolkua ja antaa korkeakouluille uusia työkaluja opetukseen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle pitää määritellä selkeät menettelytavat korkealaatuisen koulutuksen ja tasavertaisen kohtelun takaamiseksi.

Korkeakoulutettu väestö on yhteiskuntataloudellinen etu. Elinikäisen oppimisen avulla maksimoidaan yhteiskuntamme resurssit ja luodaan tietoyhteiskunta, joka osaa toimia globalisaation, nopean kehityksen ja ikääntyvän väestön ajassa.
Kaksikielisyys
Korkeakouluopiskelun on oltava Suomessa mahdollista niin suomeksi kuin ruotsiksi. Tämän takaaminen edellyttää ruotsinkielisten korkeakoulujen autonomian ja yksikielisyyden säilyttämisen myös tulevaisuudessa.

Kaksikielisissä korkeakouluissa tulee olla elinvoimainen kaksikielisyys. Pelkkä mahdollisuus tenttien suorittamiseen kummallakin kielellä ei riitä. Opiskelijoille tulee olla tarjolla myös riittävästi luentoja ja seminaareja. Ohjausta ja ajankohtaista opetusmateriaalia pitää niin ikään olla saatavissa molemmilla kielillä.

Yksi Suomen maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeimmistä aspekteista on, että he oppivat ruotsia ja/tai suomea. Nykytilanteessa tämä on melkeinpä pakollista, jotta maahanmuuttajat pystyvät työllistymään. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kieliopintojen edistämiseksi korkeakouluillamme pitää olla tarjolla riittävä määrä kielikursseja.

Kaksikielisten korkeakoulujen ylioppilas- ja opiskelijakuntien pitää toimia sekä ruotsin että suomen kielellä. Ketään opiskelijaa ei saa kohdella eri tavalla äidinkielen perusteella. Ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat olemassa kaikkia jäseniään varten, joten niiden pitää taata kaikki palvelut molemmilla kielillä. Myös ylioppilas- ja opiskelijakuntien keskusjärjestöjen pitää kohdella jäsenkuntiaan tasavertaisesti. Palvelua pitää tarjota molemmilla kielillä samanaikaisesti, jotta ylioppilas- ja opiskelijakunnat eivät joutuisi eriarvoisiin lähtöasemiin.
Kansainvälistyminen
Huomioitaessa kansainvälisten opiskelijoiden integroitumismahdollisuudet suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeää, että korkeakoulut tarjoavat riittävän määrän korkealaatuisia kielikursseja joko toisessa tai molemmissa kotimaisissa kielissä sekä englannissa. Englanninkielisten kurssien tarjontaa tulee kasvattaa, mutta se ei saa tapahtua kotimaisilla kielillä tarjottavan opetuksen kustannuksella. Opettajilla tulee olla mahdollisuus englannin kielen taitojensa kehittämiseen.

Kotouttamismahdollisuuksien maksimoimiseksi kansainvälisille opiskelijoille pitää tarjota suomalaisen kulttuurin kursseja. Monikulttuurisia ryhmiä opettavien opettajien pitää suorittaa kursseja kulttuuriosaamisessa. Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille pitää olla tarjolla myös kielikursseja ja kulttuuriopintoja. Toimiva ohjaus on tärkeää sellaisille kansainvälisille opiskelijoille, jotka eivät tunne suomalaista opintokulttuuria. Korkeakoulun kaikilla tasoilla pitää huomioida opiskelijoiden eri kielellinen ja kulttuurinen tausta. Kansainväliset opiskelijat ovat korkeakouluille ja yhteiskunnalle voimavara ja rikkaus, ja heitä pitää auttaa oman kulttuurinsa säilyttämisessä ja jakamisessa samalla kun heitä tuetaan meidän kulttuuriimme sopeutumisessa. Suomalaisten opiskelijoiden kotikansainvälistyminen voidaan toteuttaa korkeakoulussa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden avulla.

Vaihto-opiskelun pitää tapahtua opiskelijan omilla ehdoilla. Opiskelijoita tulee kannustaa vaihto-opiskeluun, mutta vaihto-opinnot eivät saa olla pakollinen osa opintoja koska kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia niihin. Ulkomaan vaihto-opintojen aikana tapahtuvaa opinto-ohjausta tulee kehittää. Koulutusohjelmissa pitää olla vaihto-opiskelua helpottavia aukkoja. Vaihto-opintojen tai harjoittelun tulee tapahtua niin joustavasti, etteivät vaihto-opinnot pidennä normaalia opintoaikaa.

Korkeakoulujen pitää luoda hyvät yhteydet elinkeinoelämään ja lisätä sen kanssa tehtävää yhteistyötä taatakseen myös erikielisille ja eri kulttuurisista taustoista tuleville opiskelijoille laadukkaita harjoittelupaikkoja ja tulevia työpaikkoja. Suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista haluaa jäädä Suomeen tutkinnon suorittamisen jälkeen, mutta joutuu pakotetuksi ulkomaille parempien työnsaantimahdollisuuksien tähden.

On Suomen edun mukaista tehdä työtä muukalaisvihaa vastaan ennakkoluulottomampien työmarkkinoiden ja avoimemman yhteiskunnan puolesta. Liberaalit Opiskelijat LSK uskoo siksi, että on erinomaisen tärkeää käyttää resursseja kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamiseen kestävän ja suvaitsevan yhteiskunnan tavoittelussa.
Laatu ja laadunvarmistus
Laadun voi varmistaa laadunvarmistusjärjestelmien avulla. Sellaisella korkeakoululla, joka dokumentoi toimintansa niin että dokumentointi (toimintakäsikirjat) on helposti kaikkien osapuolten saatavissa, on hyvä pohja korkeakoulun laadun varmistamiselle. Liberaalit Opiskelijat LSK haluaa, että tätä dokumentaatiota pystyttäisiin hyödyntämään opiskelijoiden työkaluna, niin että jokainen alasta riippumatta pääsisi helposti käsiksi tarvitsemaansa tietoon.

Kaikkien korkeakoulujen tulee jatkuvasti tehdä laadunvarmistustyötä osallistumalla audintointeihin. Dokumentaation pitää olla ajan tasalla ja samalla helposti muutettavissa. Dokumentaatio toimii tarvittavana työkaluna toiminnan puutteiden, niin pienten kuin suurtenkin, havainnollistamiseksi. Toimintakäsikirjoja pitää lukea ja kysymyksiä esittää siitä, miksi asioita tehdään eri tavalla. Vanhentuneet prosessit tulee korvata uusilla ja paremmilla vaihtoehdoilla.

Järjestelmät toiminnan seuraamiseksi ovat myös tärkeä osa laadunvarmistusta. Haluamme nähdä niin pienistä kuin mittavista arvioinneista kootun tiedon kulkeutuvan oikeille elimille, joilla on sekä mahdollisuus että kompetenssi toimia.

Sisäisissä ja ulkoisissa arvioinneissa pitää tarkastella sukupuolten tasa-arvoa ja esteettömyyttä. Koulutusohjelmien akkreditoinneissa tulee tarkistaa ja arvioida sukupuolinäkökulmaa ja opetussuunnitelman sukupuolierityisiä vaikutuksia. Sisäisen laadunvarmistuksen rakenteita pitää tarkastella sukupuolinäkökulmasta. LSK:n mielestä laadunvarmistuksella on tärkeä rooli parannettaessa sukupuolten tasa-arvoa korkeammassa koulutuksessa, koska laadunvarmistuksessa voitaisiin asettaa erityisiä tasa-arvoon liittyviä kriteerejä.

Liberaalit Opiskelijat LSK haluavaa Suomen korkeakoulutuksen olevan mahdollisimman korkealaatuista. Asetamme laadulle vaatimuksia ja hyväksymme sen, että korkeakoulut puolestaan asettavat korkeita vaatimuksia opiskelijoille.

TIEDEKORKEAKOULUT

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Koulutus ja tutkimus

Tiedekorkeakoulujemme koulutuksen tulee olla korkeatasoista ja kilpailukykyistä. Opetuksen tukena pitää käyttää ajankohtaista ja relevanttia tutkimusta ja opetusmateriaalien hyvä saatavuus on turvattava. Kurssitarjonnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja sen pitää tarjota opiskelijoille laaja tutkimuskenttä oman suuntautumisen valitsemiseksi. On myös tärkeää, että korkeakoululla on riittävän laaja sivuaineopintojen tarjonta.

Opettavalla henkilöstöllä tulee olla asiaankuuluva pedagoginen koulutus tiedekorkeakouluissa opettamista varten. Opetuksen tulee tapahtua toimivissa opetustiloissa ja opetuksessa tulee tarjota riittävästi tukea. Parempi vuorovaikutus opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken luo osallisuuden tunteen joka puolestaan tarjoaa paremmat mahdollisuudet uudelle innovatiiviselle tutkimukselle.

Jokaisen koulutussuuntauksen tulee sisältää harjoittelun mahdollisuus opiskelijoille. Harjoittelujaksot helpottavat työelämään siirtymistä ja tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden toteuttaa käytännössä opinnoissa saavutettuja tietoja. Harjoittelupaikkojen pitää olla asianmukaiset ja harjoitteluajan palkan tulee vastata harjoittelijan tekemää työtä. On myös tärkeää, että harjoittelijalla on harjoittelupaikallaan mahdollisuus saada hyvää ohjausta.

Jotta Suomi voisi säilyttää korkean tasonsa sekä tutkimuksessa että koulutuksessa, on tärkeää, että tiedekorkeakoulujen henkilökunnalle myös tulevaisuudessa annetaan mahdollisuus harjoittaa tutkimusta oman opetuksensa ohessa. Koulutuksen ja tutkimuksen resurssit pitää turvata, jotta Suomi voisi varmistaa yliopistojensa kansainvälisesti korkean laadun. Korkeakoulujen tulee tutkijakoulutuksessa pyrkiä sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Ylioppilaskunta ja opiskelijan vaikutusvalta

Yliopistojen ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun tulee olla verotuksessa vähennyskelpoinen muiden pakollisten maksujen tapaan. Ylioppilaskuntatoimintaan osallistumiseen tulee kannustaa ja aktiivisilla opiskelijoilla tulee olla todelliset mahdollisuudet osallistua toimintaan opintojen ohessa. Ylioppilaskuntatoiminta tulee voida laskea aiemmin hankituksi osaamiseksi ja hyvittää opintopisteissä. Korkeakoulujen eri elimien opiskelijaedustajilla pitää olla oikeus harjoittaa laissa määriteltyjä tehtäviään opiskelijoiden edustajina ilman negatiivisten seurausten uhkaa.

LSK:n mielestä uudessa yliopistolaissa säädetty ulkoinen edustus julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksissa on tervetullutta kehitystä hallitusten tiedon tason laajentamiseksi ja yliopistoja ympäröivään maailmaan liittävän yhteyden vahvistamiseksi. Samalla yliopistojen sisäisten ryhmien tulee olla hallituksissa enemmistönä, jotta yliopistojen autonomia turvataan. Opiskelijoilla tulee olla kolmasosa sisäisten ryhmien edustuksesta kaikissa yliopiston päätäntävaltaa käyttävissä elimissä ja opiskelijoiden tulee myös tulevaisuudessa valita itse omat edustajansa.

AMMATTIKORKEAKOULUT
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista.

Rakenteellinen kehittäminen

Ammattikorkeakouluverkostoa tulee kehittää, ja jokaisen koulutusyksikön tehtävän ja olemassaolon tulee olla perusteltu ottaen huomioon korkeakoulujärjestelmä kokonaisuutena. Jokaisen koulutusyksikön tulee olla kooltaan sellainen, että siellä voi syntyä korkealaatuinen korkeakouluyhteisö. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden on palveltava koulutusta ja sen sisältöä eikä niiden pidä olla ainoastaan taloudellisesti perusteltuja. Ammattikorkeakouluyhteisön on osaltaan vahvistettava opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä tukemalla yhteisöllisyyttä sekä opiskelijan motivaatiota ja kokemusta oikealla alalla olemisesta.
Koulutus ja tutkimus
Korkeakouluopiskelijana korkeakoulumaailmaan astutaan eri taustoista, eri kokemuksin ja tiedoin. Jo olemassa olevan ja uuden tiedon saatavuus on laadullisen koulutuksen edellytys. Uutta tietoa saadaan ajankohtaisen opetusmateriaalin avulla sekä seuraamalla elinkeinoelämän kehitystä.

Korkeakoulujen pitää vaatia opettavaa henkilöstöään jatkuvasti etsimään uutta ja relevanttia tietoa yhdistettäväksi tunnustettuun perustietoon. Opettajien ja opiskelijoiden käytettävissä on oltava muiden korkeakoulujen, tutkimusinstituuttien, tietokantojen ja muiden tietolähteiden välinen hyvä verkosto. Kouluttajia ja opiskelijoita tulee kannustaa yhdessä etsimään ja miettimään alansa uusinta uutta. Opettajan rooliksi muodostuu näyttää opiskelijoille mistä tiedon löytää ja yhteisen pohdinnan avulla luoda ymmärrystä sen soveltamiseen työelämässä. Kriittinen suhtautuminen tietoon on tärkeä osa oppimisprosessia.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tulee tarjota niillä koulutusaloilla, joilla katsotaan olevan tarvetta ylemmälle tutkinnolle.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hakukelpoisuuden saavuttamiseksi säädettyä, vähintään kolmen vuoden työkokemusvaatimusta tulee muuttaa niin, että työkokemusvaatimus voi kaikkien opiskelijoiden kohdalla osittain täyttyä jo alemman ammattikorkeakoulututkinnon suoritusaikana.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälistämismahdollisuuksia tulee selvittää ja näiden opintojen kansainvälinen osuus määrittää. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimike on maisteri (AMK).
Opiskelijakunta ja opiskelijoiden vaikutusvalta
Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan tulee rohkaista opiskelijoita aktiiviseen, kriittiseen kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opiskelijakunta on kaikkia opiskelijoita varten. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla tulee yliopistojen ylioppilaskuntien tavoin olla automaatiojäsenyys ja siten tasapuolisesti edustaa kaikkia ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Niin kauan kun opiskelijakuntiin ei ole pakko kuulua, on ammattikorkeakoululla vastuu viime kädessä turvata opiskelijakuntien rahoitus. Opiskelijakuntien valitsemat opiskelijaedustajat ovat aidosti mukana kaikilla tasoilla ammattikorkeakoulun valmistelu- ja päätöksentekoprosesseissa. Opiskelijakunnat vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Erityisesti kunnallinen päätöksenteko on opiskelijakunnan pitkäjänteisen vaikuttamistyön kohteena.

SOSIAALIPOLITIIKKA

Opintotuki

Liberaalit Opiskelijat LSK on sitä mieltä, että opintotuen tulee olla indeksiin sidottu tuki, joka tarkistetaan vuosittain. Tuen tarkoitus on mahdollistaa täysipäiväiset opinnot. Valtion tulee riittävän opintotuen avulla kannustaa kokopäiväiseen opiskeluun. Opintojen ohessa tehtävästä työstä ei saa rangaista, jos opiskelija tekee opinnoissaan riittävää tulosta. Tässä keskustelussa on tärkeää, että myös valtio saa korkeammat verotulot eivätkä opintoajat pidenny opiskelijan suoriutuessa olemassa olevien vaatimusten mukaisesti. Siksi tulorajoja on korotettava.

Asumistukea on korotettava tuntuvasti vastaamaan nykyisiä vuokramarkkinoita. Opiskelijoita ei saa asettaa muita tuensaajia huonompaan asemaan. Asumistuen pitää siten vastata ainakin alinta yleisen asumistuen minimitasoa.

Opintolainan tulee olla opintotuen ja asumislisän täydennys. Lainan pitää olla kilpailukykyinen ja takaisinmaksun ehtojen pitää olla kohtuulliset. Opintolaina tulee nähdä mahdollisuutena, mutta se ei saa olla ehto korkeakouluopintojen suorittamiselle.

Ateriatuki on opiskelijalle yksi konkreettisimmista tukimuodoista. Siksi on tärkeä, että ateriatukea korotetaan samassa tahdissa kuin opiskelija-aterian maksimihintaa.

Terveydenhuolto

Terveys on menestyksekkään opiskelun tärkeä edellytys. Siksi Liberaalit Opiskelijat LSK:n mielestä on tärkeää luoda kestävä ratkaisu ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon. Kansanterveyslain mukaan kunnat ovat vastuussa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisestä. Tänä päivänä tässä on liian suuria puutteita, ja valtion on siksi säädettävä toimiva järjestelmä. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäjällä on oltava asiantuntemusta korkeakouluopiskelijoista, ja opiskelijoilla on oltava mahdollisuus itse vaikuttaa omaan terveydenhuoltoonsa.

LSK:n mielestä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YHTS) tulee olla kaikkien korkeakouluopiskelijoiden käytettävissä. Valtion tulee turvata YTHS:n rahoitus. On kuitenkin etsittävä myös uusia rahoituskeinoja.

Opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen tulee suunnata lisää resursseja.

Liikunta ja hyvinvointi

Fyysinen liikunta on kaikille ikäryhmille erittäin tärkeää niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Useat kansantaudit, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet ja muut ylipainosta ja liikunnan puuttumisesta johtuvat sairaudet, lisääntyvät nyky-yhteiskunnassa. Näitä voidaan ennaltaehkäistä kannustamalla terveellisiin elämäntapoihin jo opiskeluaikana.

Niitä opiskelijoita, jotka eivät liiku riittävästi arjessa, tulee kannustaa liikkumaan enemmän. On jokaisen oma valinta ja vastuu kuinka pitää huolta fyysisestä hyvinvoinnistaan. Korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuudet liikkua vaihtelevat suuresti sen mukaan, millä paikkakunnalla ja missä korkeakoulussa he opiskelevat. Korkeakoulun tulee ottaa vastuuta opiskelijoidensa hyvinvoinnista. Usealla paikkakunnalla toimivan korkeakoulun tulee huolehtia siitä, että eri paikkakuntien opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti ja että kaikilla on käytössään monipuolinen ja esteetön liikuntatarjonta. Tämä lisää opiskeluajan hyvinvointia ja auttaa opiskelijoita jaksamaan opinnoissaan. Samalla paikkakunnilla sijaitsevilla korkeakouluilla voisi olla laajempaa yhteistyötä liikuntamahdollisuuksien ja -tarjonnan parantamiseksi.

Liikuntatarjonnan tulee olla monipuolista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus löytää itselleen parhaiten sopiva muoto liikkua. Nykypäivän opiskelijat istuvat tuntikausia tietokoneilla ja lukusaleissa, joten tarvitaan selkä- ja niskaongelmia ehkäiseviä liikuntamuotoja. Eri liikuntamuotojen hinnoittelu ei saa estää opiskelijoita osallistumasta niihin.

Korkeakoulujen tulee myös olla joustavia sen suhteen, että huippu-urheilijoilla on realistiset mahdollisuudet sekä opiskeluun että lajinsa harjoittamiseen. Monet huippu-urheilijat ovat iässä, jossa heidän odotetaan suorittavan tutkinto. Huippu-urheilijan ei pitäisi olla pakko valita opiskelun ja urheilulajinsa välillä. Tulee olla mahdollista yhdistää ne.

Esteettömyys

Korkealaatuisessa korkeakoulussa opiskelijoilla ja henkilökunnalla on yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen, työskentelyyn ja kanssakäymiseen. Liberaalit Opiskelijat LSK:n mielestä hyvinvoivat opiskelijat esteettömässä, tasa-arvoisessa korkeakoulussa ja opiskeluympäristössä ovat hyvän yhteiskuntakehityksen perusedellytys.

Korkeakouluopintojen pitää olla tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja opiskeluympäristön tulee tuntua esteettömältä, turvalliselta ja lämminhenkiseltä. Koulutuksen ja opiskeluympäristön tulee olla kaikille avoin ja sen tulee tukea jokaisen opiskelijan oppimista yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet huomioonottaen. Luki- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden tunnistamiseksi tulee olla työkaluja. Perheelliset opiskelijat ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida. Opettajien ja opinto-ohjaajien tulee tarjota opiskelijoille tukea ja joustavuutta opinnoissa luomalla mahdollisuuksia kurssien ja tenttien suorittamiseen yksilöidyllä tavalla. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajien tulee tuntea itsensä yhtälailla kuuluviksi korkeakouluympäristöönsä kuin muutkin opiskelijat. Vammaisten opiskelijoiden tulee voida kulkea vapaasti koko korkeakoulun alueella ja tarvittaessa heille pitää hankkia henkilökohtaiset apuvälineet. Yhtä lailla kuin luentosalien, opiskelijakahviloiden ja kirjastojen, myös sosiaalisten tilojen ja tilaisuuksien on tärkeää olla kaikille esteettömät.

Tasa-arvon saavuttamiseksi jokaisella korkeakoululla pitää olla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman etu on, että korkeakoulut saavat kuvan tilanteesta, voivat luoda konkreettisia tavoitteita sekä käytännön työkaluja, joita voidaan käyttää viihtyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi korkeakoulun kaikille osapuolille. Yhdenvertaisuuden ei pidä olla ainoastaan sanahelinää – työkalut, joilla yhdenvertaisuussuunnitelma käytännössä toteutetaan, ovat ehkä jopa tärkein osa sitä. Uusimman tiedon kanssa ajan tasalla olevan yhdenvertaisuusryhmän tulee säännöllisesti päivittää yhdenvertaisuussuunnitelma. Opiskelijaedustuksen tulee olla itsestään selvä osa tätä yhdenvertaisuusryhmää. Jokaisen korkeakoululla töissä olevan henkilön vastuulla on, yhdessä yhdenvertaisuusryhmän kanssa, turvata yhdenvertaisuustyö ja pyrkiä kohti toivottua kehitystä. Tavoitteena on kehitys kohti parempaa, mutta sekä toivotuista että ei-toivotuista tuloksista tulee raportoida julkisesti. On tehtävä työtä niitä tabuja vastaan, jotka ympäröivät tunnettuja epäkohtia. Hyvä lähtökohta on, että opiskelijoiden pitää heijastaa yhteiskuntamme moninaisuutta.

Toimiva joukkoliikenne

Tärkeä osa opiskelijan arkea on matka korkeakouluun ja takaisin. Opiskelijat ovat usein joukkoliikenteen ahkeria käyttäjiä, ja sitä pitää myös suunnitella sen mukaan. Jos korkeakoulun lähellä ei ole opiskelija-asuntoja, joukkoliikenteen tulee sisältää reittejä, jotka mahdollistavat sujuvan joukkoliikenteen korkeakoululle, etenkin huomioonottaen ne ympäristölliset edut, joita syntyy, jos opiskelijat käyttävät joukkoliikennettä esimerkiksi autoilun sijaan. Täten on myös tärkeää, että lippujen hinnat ja opiskelija-alennukset sopeutetaan opiskelijan lompakon mukaisiksi. LSK vaatii, että julkinen liikenne on esteetön. Haluamme muistuttaa siitä, ettei esteetön julkinen liikenne suosi ainoastaan vammaisia vaan monia muitakin ryhmiä yhteiskunnassa.

OPISKELIJAT YHTEISKUNTA-AKTIIVEINA

Korkeakouluopiskelijat ovat suuri ryhmä nyky-yhteiskunnassa, ja heidän tulee olla aktiivisia ja edistyksellisiä yhteiskuntavaikuttajia, jotka näkyvät ja tulevat huomioiduiksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Tämän päivän opiskelijat ovat huomisen päättäjiä, ja sen tähden heidän mielipiteensä tulee huomioida ja niitä pitää kunnioittaa. Kansallisella tasolla opiskelijoita tulee aina kuulla ennen kuin tehdään muutospäätöksiä korkeakouluopiskelijoita koskevissa asioissa. Tämä koskee sosiaali- ja koulutuspoliittisia kysymyksiä sekä korkeakouluopiskelijoita käsitteleviä kansainvälisiä kysymyksiä. Me korkeakouluopiskelijat olemme asiantuntijoita omalla alueellamme.

Monesti merkittävä osa kunnan tai kaupungin väestöstä koostuu opiskelijoista, joiden osuus on usein laskennallista osuutta suurempi, sillä kaikki eivät ole kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan. Siten kunnallisten päätöksentekijöiden tulee tulevaisuuden kehitystä ajatellen toimia hyvässä yhteistyössä paikkakunnan opiskelijajärjestöjen kanssa. Opiskelijat ovat usein riippuvaisia esimerkiksi kunnan kevyen liikenteen väylistä, vuokra-asunnoista ja terveydenhuollosta. Opiskelijat ovat myös joukkoliikenteen ahkeria käyttäjiä, eivätkä ainoastaan siinä kunnassa, jossa korkeakoulu sijaitsee. Korkeakoulun ja kodin välillä kulkeva reitti voi kulkea yli kuntarajojen, ja siten tarvitaan alueellista yhteistyötä, jotta voidaan turvata opiskelijoiden mahdollisuus kulkea joustavasti ja kohtuullisin taloudellisin panostuksin. Kaupunkien ja kuntien pitää kohdella korkeakouluja ja opiskelijajärjestöjä yhdenvertaisesti.